Kokoan viimeiseen postaukseen tiivistelmän Saksan harjoittelujaksosta, ajatuksista ja palautteesta:
Suoritin
harjoittelun kotoisassa yksityisyrityksessä (Robert Hannke, Garten- und
Landschaftsbau), jonka työkohteet vaihtelivat ympäri Berliiniä.
Päivittäisiin tehtäviini kuului betonin ja puutarhajätteen kantaminen,
nurmikon istuttaminen, siivoaminen sekä olla yleinen apukäsi. Yrityksen
tavoite oli näyttää saksalaista viheralaa mahdollisimman monipuolisesti.
Omat tavoitteeni olivat työskennellä loogisessa järjestyksessä (esim.
istuttaminen), oikeiden työvälineiden valitseminen, työajan arviointi,
työskennellä ryhmänä sekä noudattaa työturvallisuutta. Mielestäni minä
sekä Robert Hannke olimme onnistuneet tavoitteissamme hyvin.
Berliinissä meillä oli yhteyshenkilö, Benthe, jota tapasimme henkilökohtaisesti Saksassa n. 1,5 kertaa viikossa, sekä olimme
aktiivisesti yhteyksissä puhelimitse ja sähköpostitse. Tämä oli minulle suuri tukipilari, sillä Bentheen oli helppo lähestyä ja puhua avoimesti omista ajatuksista ja askarruttavista asioista.
Suurimmat
ongelmat tapahtuivat asunnossamme kämppiksien kesken, sillä väsyneenä saa pienistäkin
aiheista riitaa. Myös sukupuolierot vaikuttavat, esimerkiksi 2 naista ja
1 mies samassa asunnossa voivat aiheuttaa paljon erimielisyyksiä.
Tilanteeseen kuitenkin auttaa keskustelutuokio ja avoimuus. Jos tämä ei
toimi, niin kannattaa hankkia yksi ulkopuolinen ratkaisemaan tilannetta.
Harjoittelun
aikana kasvoin sekä työntekijänä että nuorena naisena todella paljon.
Ensinnäkin siitä syystä, että tämä oli ensimmäinen kerta kun olin näin
kauan erossa läheisistäni ja kotimaastani, sekä minun tuli tulla toimeen
itsenäisesti vieraassa maassa, vieraalla kielellä ja kulttuurissa.
Toisekseen tiiminvetäjänä sekä roolihahmona olen kasvanut valtavasti;
varmemmaksi, avoimemmaksi ja selkeämmäksi.
Sen lisäksi jo pelkästään kulttuurierojen noteeraaminen, mm. köyhyys ja julkinen liikenne ovat avartaneet paljon.
Sen lisäksi jo pelkästään kulttuurierojen noteeraaminen, mm. köyhyys ja julkinen liikenne ovat avartaneet paljon.
Haluan
kannustaa kaikkia niitä, jotka edes vähänkään miettivät työharjoittelua
ulkomailla! Se tulee olemaan ikimuistoisin ja varmasti kasvattavin hetki elämässäsi, olitpa minkä ikäinen tahansa :)
Parmesaani kiittää ja kuittaa.